Elokuvan nimi on Vieras ja se on julkaistu vuonna 2013. Sen englanninkielinen nimi on The Host, ja se perustuu Stephenie Meyerin samannimiseen romaaniin. Meyer tunnetaan parhaiten hänen Twilight-kirjoistaan, jotka olivat suuressa suosiossa niiden ilmestyessä, mutta menettivät hohtoaan elokuvien tullessa julkisuuteen. Vieras-elokuvan on ohjannut Andrew Niccol ja sen ovat käsikirjoittaneet sekä Meyer että Niccol. Päärooleissa nähdään Saoirse Ronan, Max Irons ja Jake Abel.
Melanie Stryder on yksi viimeisistä ihmisistä, jotka eivät ole joutuneet avaruudesta tulleen lajin isäntäkehoksi. Nämä alienit ovat hyvin pieniä, miltei säiemäisiä ja asettuvat asumaan ihmisen sisään ja näin tehdessään ne tyypillisesti pyyhkivät ihmisen olemuksen pois. Melanie päätyy tilanteeseen, jossa häneen asetetaan tämä vieras, mutta hän taistelee kuitenkin vastaan psyykkisesti. Hänellä on nuorempi veli (Jamie), jolle hän on antanut lupauksen sekä hänen rakastettunsa (Jared). Melanie joutuu taipumaan vieraan ja hyväksymään sen, että hän saattakin tarvita vieraan olennon apua. Päästessään ihmisten piilopaikkaan vihamielisyydet alkavat välittömästi, mutta Melanie (ja vieras, nimeltään Vaeltaja) kohtaavat myös odottamattomia tilanteita. Loppua kohden Vaeltaja päättää tehdä ratkaisun, ratkaisun, joka ei miellytä kaikkia ollenkaan.
Elokuvasta välittyy selvästi vahvoina teemoina selviäminen sekä lähimmäisen rakkaus. Selviäminen heijastuu tietysti siihen, miten ihmiskunta on päätynyt tilanteeseen, jossa suurin osa on päätynyt vieraiden, sielujen, valtaamiksi ja ovat siten menettäneet oman identiteettinsä. Selviäminen näkyy myös siinä, miten Melanie joutuu tulemaan toimeen Vaeltaja-sielun kanssa. Lähimmäisen, ja rakkaus yleensä (ja laajemmin muutkin tunteet), ovat asioita, joita nämä vieraat eivät täysin ymmärrä. Elokuvan ajan yritetään löytää tasapainoa tunteen ja velvollisuuden, ystävyyden ja vihollisen välillä. Vaikka olenkin nähnyt elokuvan aiemmin, oli silti mielenkiintoista nähdä, miten tilanteet etenevät. Asiat näkee kuitenkin hieman eri tavalla toisella kertaa.
Aivan elokuvan alussa Melanie on päätynyt tilanteeseen, jossa hän on jäämässä vangiksi. Hän kuitenkin päättää hypätä ikkunan läpi ja surmata itsensä ennemmin kuin jäisi kiinni. Tämä ei kuitenkaan toimi, ja häneen asetetaan tämä sieluksi kutsuttu olento. Näen tämän siten, että vaikka tilanne olisikin miten kurja tahansa, ja päädytään todella synkkään paikkaan, on sieltä mahdollista nousta. Nousemiseen tarvitaan muita ja heidän avullaan on mahdollista kääntää tilanne jopa päinvastaiseksi.
Toinen kohtaus, mikä jäi mieleeni, oli se, kun Melanien setä esitteli Vaeltaja-Melanielle heidän piilopaikkaansa ja heidän toimeentulemistaan. Tästä välittyy tämän sedän ystävällisyys ja luottamus, jopa niinkin vaikeassa tilanteessa, jossa kukaan muu ei usko tai luota. Joskus on niin, että tarvitaan vain se yksi ihminen vierelle ja se riittää.
Juoni eteni minusta kohtalaisen hyvin. En ole lukenut romaania vähään aikaan, joten en pysty sillä tavoin vertaamaan, mutta elokuvaksi tämä toimi hyvin. Joissain kohden tuntuu, että asioissa eteneminen on turhan nopeaa. Mutta samanaikaisesti jää runsaasti aikaa pohtia ja tarkastella käsillä olevaa tilannetta rauhallisesti. Tämän tyyppiset elokuvat ovat aika harvassa nykyään. Edelleen, on hyvin vaikea sanoa, hahmojen uskottavuudesta, mutta jotenkin tuntuu, että osa hahmoista jää vähän pinnallisiksi. Tämä koskee ehkä enemmän joitain sivuhahmoista.
Hahmoista, kun on kerran puhe. En ollut aivan innostunut ensimmäisen katsomiskerran jälkeen kaikista näyttelijävalinnoista, mutta tunne on hellittänyt nyt toisen katsomiskerran kohdalla. Tietyt näyttelijät edelleen iskivät silmään vähän turhan voimakkaasti, ehkä kasvonpiirteet tai muuten ulkoinen rakenne ei ollut osuva vastaamaan alkuperäisiä hahmoja. Mieleeni tulee Rick Riordanin Percy Jackson-elokuvat, joissa hahmot on lyöty totaalisesti aivan toisenlaisiksi. Ja vaikken olekaan nähnyt Twilight-elokuvia, täytyy sanoa, että kuulemani perusteella, on Vieras paljon parempi.
Elokuva ja sen hahmot eivät kuitenkaan ole välttämättä täysin sellaisia, että ne herättäisivät itsessä vahvoja tuntemuksia tai pohdintaa. Toisinaan sitä pysähtyy miettimään hahmojen motiiveja. Johtuuko kaikki invaasiosta vai onko taustalla jotain muutakin? Samaan aikaan voi tuntua siltä, että joillekin hahmoille tunnutaan annettaneen tietty rooli, josta ei saa poiketa ja tämä näkyy hieman näyttelemisessä. Kaiken kaikkiaan kuitenkin ihan mukiin menevä elokuva näiltä osin.
Elokuvan paikka laajemmassa kontekstissa on ehkä liitoksissa enemmänkin kirjailijan tuotoksiin. Mielestäni on hienoa, että huolimatta Twilight-kirjojen ja elokuvien menestyksestä ja myöhemmin niiden "haitoista" huolimatta kirjailija on jatkanut työtään ja julkaissut aivan toisenlaisen teoksen. Mielestäni voidaan väittää, että elokuva kykenisi seisomaan omillakin meriiteillään, mutta on pakko kysyä, muistaako kukaan tätä elokuvaa enää nykyään? Katsotaanko sitä? Oma kappaleeni on kirjastosta, ja kysynkin vielä, onko tämä elokuva sellainen, että se jää hyllyyn? Vieras-elokuvan merkityksellisyys on siis mielestäni hyvin häilyvä eikä sitä voida oikein lyödä lukkoon millään, liian rajulla tavalla.
Elokuvan suosittelu on aina haastavaa ja vielä vaikeammaksi tämän tekee se, että kyseinen elokuva on kohta kymmenen vuotta vanha. Olisi hyvin kiinnostavaa tietää, millainen suhde ohjaajalla/käsikirjoittajalla on ollut kirjailijaan ja miten elokuvan käsikirjoitus on muodostunut ja muotoutunut lopulliseen muotoonsa. Tähän muotoon, jonka näemme nyt edessämme.
Elokuvan asema laajemmassa, science fictionin genressä on mielestäni vähintäänkin häilyvä. Elokuva ei siis ole huono, muttei se ole myöskään hyvä. Jos tätä vertaa muihin, vastaavanlaisiin scifi-elokuviin, niin taakse jää. Ehkä osittain sen vuoksi, ettei se heijasta ja pohjaudu niin voimakkaasti perinteisesti genreen liitettyihin asioihin. Toisaalta, tämä voisi olla hyväkin asia. Suoraan sanoen, en ole aivan täysin varma, mitä ajatella tästä elokuvasta. Täytyy varmaan katsoa se vielä kolmannen kerran, ennen kuin varmempi mielipide muodostuu. Näiden kahden katsotun perusteella, voin kuitenkin sanoa, että aikansa edustajana on Vieras ihan toimiva ja se ilmentää sitä, mitä tuolloin on pidetty suuressa suosiossa.
Annan tälle elokuvalle 3,5 tähteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti